Oppimispäiväkirjani - tähän mennessä opittua: 

Kun olin nuorempi, painoin muutaman kilon vähemmän.
Minun ei koskaan tarvinnut vetää vatsaani sisään kun pidin päälläni tiukkaa mekkoa.

 Mutta nyt kun olen vanhempi kehoni on vapautunut.
 Vyötäröni kohdalla on elastista mukavuutta.

 Italialaisten kenkien koko on oltava ainakin kaksi kokoa
 isommat, jotta jalat ylipäätänsäkään mahtuvat sisään ja
 sukkahousujen haaraosa jää usein polvien korkeudelle.

 Mutta, olen myös oppinut, että ei ole mitään väliä mitä
 tapahtuu, miten mustalta kaikki tänään
 vaikuttaakin; elämä jatkaa kulkuaan ja huominen on jo
 parempi päivä.

 Olen oppinut, että tapa, jolla henkilö käsittelee seuraavat
 kolme asiaa kertoo hänestä paljon; sateinen päivä, eksyneet
 matkatavarat ja sotkuun joutuneet joulukoristeet.

 Olen oppinut, että oli suhteesi vanhempiisi mikä
 tahansa, tulet kaipaamaan heitä kun heitä ei enää ole.

 Olen oppinut, että se, että hankkii rahaa ja tavaroita, ei
 ole sama asia kun hankkia itselleen elämä.

 Olen oppinut, että elämä joskus antaa minulle toisenkin mahdollisuuden.

 Olen oppinut ettei elämän läpi voi kävellä räpylä kummassakin
 kädessä, joskus on tilanteita jolloin pallo on heitettävä takaisin.

 Olen oppinut, että vaikka itselläni olisi surua ja
 tuskaa, minun ei tarvitse aiheuttaa sitä muille.

 Olen oppinut, että joka päivä pitäisi ojentaa kätensä
 jollekin toiselle henkilölle.

 Olen oppinut, että kaikki tarvitsevat lämpimän ajatuksen
 ja ystävällisen taputuksen olkapäälle.

 Olen oppinut, että minulla on vielä paljon opittavaa.

 Olen oppinut, että ihmiset tulevat unohtamaan mitä et
 sanonut tai tehnyt, mutta he eivät tule ikinä unohtamaan mitä sait
 heidät tuntemaan.